Thursday, November 23, 2006

Puh huijjaa. Ei siis kantsi pelata korttipelejä Puhin kanssa.


Ajattelin täs joutessani tarjoilla muutaman kuvan taannoiselta NY:n turistikierrokselta. Lauantain agendana meillä oli ottaa Central Park haltuun, joten startti tapahtui ihmisten aikaan aurinkoisena aamuna. Hostelli sijaitsi 95th Street Westin puolella, joten mehän oltiin jo miltei mestoilla. Ei edes oltu tilattu aurinkoista keliä, mutta kyllähän se meille vähä niinku kylkiäisenä passasi (säätiedotuksen mukaan perjantai oli pop, lauantai pilvinen, sunnuntai & maanantai sateinen). Jalat huusi leipää ja armoa heti ensiaskelluksista lähtien - johtuen edellisen päivän turistimaratoonista - mutta ei saa antaa pikkuasioiden tulla tielle, kun mennään Central Parkkiin hönkimään raikasta pakokaasujen maustamaa maalaisilmaa.

(Meen muista mikä toi pallero oli, mut kai se on jokin hyvin symboolinen ja kaunis asia, koska se on tuohon pitänyt laittaa Kolumbusta vastapäätä. Itse Kolumbuskin oli tilaa säästäen tungettu liikenneympyrän keskelle :D)

(Toivottavasti mun ahteri näkyy sit ees ton tädin lomafilmeissa, kerta se halus miun kuviin änkee ;))


Wollman Rink

Näin suomalaisesta näkökulmasta asiassa tuntuu olevan jotain mätää, jos pystyy t-paita päällä katselemaan ulkoilmassa jengin luistelua. Näin siis New Yorkissa. Lämmintä lähemmäks 20 astetta, arska mollottaa ihan päin näköä ja dudet jäädyttää Wollman Rink'iä. Kai siinä saa sitten jonkinnäköiset kompressorit olla jemmassa jään alla, jos jää kestää triljoonan newyorkkilaisen jäätreenit. Tosin puollustukseksi on pakko sanoa, et ei niiden taktiikalla kovin montaa kertaa kyseistä areenaa kierretty ;>

(Parasta tos on noi vasemmalla alakulmassa olevat kiinalaisturistit, jotka hyppäs kippoon mukaan. Kaverit veti itseään aitaa pitkin eteenpäin kauniissa jonomuodostelmassa, kun tainnut olla edellisestä luistelukerrasta jo hieman aikaa)

(Etenemisstrategiaa suunnittelemassa)

Central Park Zoo

Tästä ohjelmanumerosta mä olin ainakin ihan täpinöissäni. Mun mielest
ä se on resurssien hukkausta, jos jätetään oiva tilaisuus toljotella eläimiä käyttämättä. Tämän oli näköjään hoksanneet noin kuusimiljoonaa muuta lapsiperhettä, mutta meidän tsägä oli aikataulu. Satuttiin sinne sen verran aikaisin, että miltei kaikki kärrirallia harrastavat oli vielä himassa tuttelilla ja ne sitten jonotti eläintarhaan silloin, kun me käveltiin hymyssä suin portista ulos.



(Lisko sanoo HEIIII!)


(Molen vähän vihainen tuosta likaisesta pleksistä, mutta kyl tosta aikahyvin näkee, jos pikkasen siristelee kuin somasti ötökkä ottaa vähän lepiä etutassujen päällä. AWW. Tuli ihan Kaius mieleen :P)


(JÄÄNALLE! Vaikka tässä ollaankin Suomesta, ei oo tullu ennen jäänalleja nähtyä ja toi oli ihan valtava. Ja sit se vaan pelas tynnyrin ja muovikuution kanssa muina miehinä, kun sen vaimoke mökötti toisessa nurkassa aitausta.)


(Merijellona ottaa vähän perspektiiviä. Mäkin haluisin noin hienot viikset...)

Niskat niksauttavia rakennuksia

Samalla vaivalla käveltiin myös ah-niin-kallista 5th Avenue'ta pitkin lähemmäs keskustaa. Mun budjetilla tai edes kipeillä jaloilla ei oltais niihin putiikkeihin kävelty, mutta onneksi sentän kävely on ilmaista. Tulipa muuten ostettua elämäni huonoin chicken pita 5th Avenuen varrelta, josta olen kyllä ikuisesti vihainen. Hauskinta täs keissis oli se, et tilattiin molemmat sama annos, mutta saatiin TÄYSIN erinäköset tortut kouraan. Kaiuksella pitan välissä oli niin paljon kamaa, et sitä oli vaikee syödä ja mulla siinä oli kaks salaatinlehtii ristissä. Että kiitti vaan setä, kun pidät mun linjoista huolta?! Ei tässä niin läskissä kunnossa pitäisi vielä olla, että tarvitsee säännöstelyä ulkopuolisen avustuksella :D Sitten se hemmetin rulla ruikki kastikkeet mun kengille, grr! Joten vihantunne taisi olla molemminpuolista sillä hetkellä.

(Trump Tower. YOU ARE FIRED! "Manimanimaaaaniiiiii....!" Käytiin tuol sisällä kans ja sit jengi kuvas ihan tulessa jotain Donaldin golfmailoja. G8.)

(Rockefeller Center ja kaupungin pähein kuusi valmisteilla. Harmi, et oltiin liikentees niin aikasin ettei nähty tota kaikessa komeudessaan, mutta siitä se näyttää valmistuvan.)

(Peepe ja Chrysler Building)

(Selkeesti mun tuleva toimisto. Maailman pähein lobby ikinä. Sit toi mesta viel vaihto värii kokoajan.)

United Nations Building

Päästiin privaattikierrokselle tutustumaan YK:hon, kun Kaiuksen-siskon-poikaystävän-kaverin-kumminkaiman-koiran-jotain tyttöystävä oli siellä duunissa. Meen nyt ihan muista kuin toi sukupuu tarkalleen meni, mutta mittaa sillä jokatapauksessa oli :P Anyway, oli hurjan mielenkiintosta päästä kattelemaan mestoja, joita ei jokaisella turistikierroksella vedetä. Törmättiin jopa sellaseen natsivartijaan, että sen elämässä ei salettiin oo mitään jännää tapahtunut noin kymmeneen vuoteen, koska si
llä riitti tarmoa ja intoa puuttua ihan mihin tahansa. Pääsalin lehdistölehtereille ei muka päässy (kuulemma sinne pääsee aina?) ja läpikään ei ois yläkautta saanu millään kävellä hissukseen. Soluttauduttiin sit sellasen mummoryhmän mukana sulavasti Chamberin läpi ja siellä joku kiinalainen piti jotain todella jännittävää puheentynkää.


Vartija tulee taas louskuttamaan, kun ollaan tos parvella (josta kuvakin otettu) miettimässä mihin jatketaan matkaa. Ei mahduttu mummoröykkiön kanssa samaan hissiin alas, ni jäätiin sit luonnollisesti venaamaan seuraavaa. Sitten tää natsi tulee taas selventämään tilannetta, että ei täällä saa olla ja tulee ihan seisomaan oven taakse lasiin kiinni, että varmasti havaitaan kuinka virkaintoisena sitä ollaankaan tänään töissä. Hissi tulee ja vilkutetaan sedälle, et relaa vähän ja ota toi tiukka vanne pois päästä.

(YK:n pienoismalli, meiän "opas" ja Kaius)

Edelliseen osaan postasin jo kuvan, jossa heiluttelen nuijaa Turvallisuuskomitean (what-so-ever) salissa puheenjohtajan paikalla. Natsi ois varmaan repiny pelihousunsa ihan just, jos ois sen nähny. Oli joo miellyttävät penkit ja hieno nuija joka tapauksessa. Tästä edettiin syömään YK:n pikkuiseen työpaikkaruokalaan pukumiesten seurana. Se mikä oli eniten yllättävintä, oli tän mestan hintataso: 5,5 dollaria pihvi + ranskikset! Mähän haluan tästä lähtien aina syödä siellä, jos rikkaat YK:n hemmotkin saa syödä halvemmalla ku minä koulussa. Maailman kolmanneksi suurin vääryys!

(Suomen lahja YK:lle - rautaputkia Sibeliusmonumentista. Ei sitten mitään muuta keksinyt, kun kaikki muut lahjottanu jotain megahienoo, joita voidaan säilyttää somasti sisällä hienoissa vitriineissä :D)




New Yorkista ois paljon tarinoita, mut nyt en ehdi niitä kertoa. Joten eiköhän näillä kuvilla ja sepustuksilla saada kuitenkin tämä keissi pakettiin. Nytton pakko lähteä kauppaan, koska huomenna on Farewell Gala ja silloin ei ehdi ruokakaupassa juosta. Pitää ehtii huomenaamulla kuitenkin ostaa joku huivi mekon kanssa ja uudet korut, joten eiköhän siinä tarpeeks kiirettä pitele.

Heikka.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home