Sunday, September 03, 2006

Johan oli taas lauantai.

En tiiä ees mistä pitäis alottaa, ku oli taas varsin outo lauantai eilen. Tai lähti jo perjantaista, ku oli season start Elvis -bileet Decellesillä. Decelles o koulun vanha päärakennus about 10 min. kävelymatkan päässä tosta uudesta ja hienosta. Ne on täysiä vastakohtia toisilleen ja jotain varmaan kertoo, et Decelles o täällä kotoisasti ihan vaan The Bunker. Voitte varmaan helposti kuvitella: ikkunoita ko. rakennuksessa ei juuri ole, seinät on harmaata rapattua matskua, tummia kalusteita, keltaset epämukavat muovituolit jne. (tosin kuvassa on cafeteria ja voin kertoo, että se on hyvin, hyvin synkkä paikka päiväsaikaan). Mullon kaks luentoo tiistaisin Decellesis, mut on myös vaihtareita, jolla on kaikki 5 kurssia siellä. Ähähä.


Anyway, ko. ympäristö soveltuu kuitenkin vallanmainiosti bileisiin, kun mitään rikottavaa tai pilalle menevää ei vaan yksinkertaisesti ole. Täällä koulukekkeritkin on vähän eri kaliiberia kuin Suomessa, kun paikalla oli miljoona Securitaksen vartijaa ja alkoholin myyntiluvat. Täällä bissenvalmistajat saa sponsoroida siis ihan mitä vaan, esim. huvipuistoja. Molson Dry siis virtasi näissäkin kekkereissä asialliseen hintaan. Red Bull oli kans näkyvästi paikalla kauppaamassa vodkaredbullei. Tiesittekö muuten, että Ranskassa Red Bullin myynti o kiellettyä ja ne hakee Red Bullinsa Espanjasta? Ite en tienny ja tää tärkeä info tuli siis kämppikseltä. Ranskassakin viiniä juodaan jo suurinpiirtein lastentarhassa päiväaterialla, mut Red Bullia ei sitten saa kaupata, koska se taitaa olla liian vaarallista pysyä hereillä.


Bileissä täytyy soittaa musiikkia niin kovalla, että seuraavana päivänäkään ei tarvitse avata radiota. Korvat kun soi siihen malliin jokaisen baari/bileillan jälkeen, että naapuritkin jo valittaa melusta. Ja se o sama juttu jokaises baaris, bileis, kaupas jne. Paikallisissa musiikkivehkeissä taitaa olla vaan kaks asentoo (OFF/FOR HEARING IMPAIRED) tai sitten nää syntyy kuuroina. Nurisen samasta asiasta jokaikisten bileitten jälkeen, koska lopputulos on, että ääntä ei oo ja kuulokin valikoiva. Se o aina henkevän keskustelun sauma, kun yleisimmät fraasit on "WWHHHHAT? EXCUSE-MOI?!!? PARDON?! MITÄÄÄÄ?!". Jotenkin sitä aina loppuillasta hakeutuu sitten suomalaisten seuraan, kun sitä ymmärtää kovemmankin mölyn yli.


Toi vasemmanpuoleinen tytskä Emilié oli Mikkelissä vaihdossa vuosi sitten (Montréal -> Mikkeli, yikes!). Anna (toi toinen dude tos, sujuvalla suomella :>) asuu Emilién kanssa samassa kämpässä ja on siis vaihtarina tääl tän syksyy. Emiliéllä oli sit hienot varastot suomalaisia juomakulttuurin tuotteita, mm. salmarii pääsin maistamaan pitkästä aikaa (ei sitä toki Suomessa tule otettuu, mutku sit lähtee pois ja tietää, ettei sitä vaan oo saatavilla täällä, ni maistuu heti paremmalta). Ja sil oli kaikkii Muumi -astioita ja muuta tarpeellista Suomi -kamaa :P

(nytten ihan heti jaksakkaa kirjottaa lauantaista, ku moottori jumittaa. uus yritys si skidisti myöhemmi :>)

0 Comments:

Post a Comment

<< Home