VIP Invitation
Aloitetaan vaik tästä edellisestä legendaarisesta baarireissusta. Saatiin yks päivä koulussa flaiereita ja siin oli infoo sit uuden klubin avajaisista, jotka hostaa Dennis Rodman. Joo no ei Dennisissä mitään ihmeellistä (mies, joka oliki yllättäe "kipee", ku ois pitäny sitä akkaa kantaa..), mutta kun klubin nimi oli Club Opera. Meidän oli sit ihan pakko käydä tsekkaamassa tää paikallinen Pera, et onks meininki yhtä paha ku stadin vastaavassa :D
Meni aika sen verran tiukoille sen ruokajutun kans sähläilles, et käytännös kävin kämpän kautta vaa vaihtamassa vaatteet ja takasin radalle. Funailtii, et koska sillä flaierilla pääs ennen yhtätoista ilmasiks sisään, meidän ois paree olla siellä semiaikasin about tuntii aikasemmin, et päästää harrastamaan jälleen kerran yhtä lemppari kanada-aktiviteettia - jonotusta ja venaamista. Oookei. Mehän mentiin ja jengii oli enemmä ku Gigantin avajaisis. Bussiinkin nää kanadalaiset venaa siistissä jonossa (ei meillä vaan Suomessa, kyynärpäät esiin ja änkemistä :D), mut juomanhimoissaan ei näköjään moinen onnistunu avajaisis. Jengi seisoskeli isona massana, eikä hienoista jonomuodostelmista tietookaan.
Illan paras kohta oli kyl ehdottomasti se, kun jengi luuli olevansa niin VIP ja important ja tärkee ja ties mitä ja oli pakko tunkee sit ihmismassan läpi ovelle. Kovasti yritettiin heilutella mustia kirjekuoria ja huudella nimiä ja "Excuse-moiiiiiii" tunkemista. Ehä siin, pitäähän vippien päästäkkin jonon ohi, muttakun näillä megatärkeillä ihmisillä oli se sama flaieri mustan kirjenkuoren sisällä ku meilläkin :D Meiltä vaan puuttu se musta kirjekuori, joka ilmeisesti sai ihmiset tuntemaan itsensä erittäin speciaaleiks. Sit sitä tungetaan kaksinkäsin ja täysin rinnoin (Anna, you got this one) koko suvun voimilla väkisin ovelle ruikuttamaan, kun on niin VIP-fiilis. Mulla oli vaan ryttyinen flaieri taskun pohjalla ja paikallinen eliitti saleen säilyttäny niitä kirjekuoriaan jossain kassakaapissa tai pankkiholvissa.
Toi koko jonotus operaatio oli kaikenkaikkiaan varsin mielenkiintoinen elämys. Mestan tarkoituksena ei ollu päästää juuri ketään ennen yhtätoista sisään, vaan lähinnä kerää jumalattomasti jengiä statusjonoksi ja poimia sit pääsymaksut täyshintasena, ku kutsu oli voimassa yhteentoista asti. En tiedä oliko ne varautunu ihan niin moneen miljoonaan ihmiseen (no okei, ei ollu ku about tuhat), mut se homma sit karkas vähän käsistä, ku speciaalit koittaa tunkee ja sit työnnetään ja väännetään ja ties mitä. Jengi on vallannu koko kadun, eikä siin siis liikennekkään kulje. Paikalle tuli sit joku 15 poliisia antamaan oppitunnin jonottamisesta. Ensin pyydetään nätisti "we kindly ask you to...", sitten vähän rouheammin "police asks you to..." ja sitten palaa hihat. Poliisit alkaa rintamana työntää jengiä taaksepäin ja voitte vaan kuvitella miten sulavasti liikkuukaan tuhatpäinen känniääliölauma.
Puoltoista tuntia saatiin nauttia siitä tiiviistä tunnelmasta ennenkuin päästiin sisään. Kummasti rupes jono vetämään yhdentoista jälkeen, ku ilmanen sisäänpääsy ei ollu voimassa ;> Jälleen päästiin haistelemaan oikeeta jenkkimeininkiä, kun kaikki joutu kävelemään metallinpaljastimen läpi ja sen lisäks ne joko tutki käsin tai katto vaan laukkuun. Kaiken jonotuksen jälkeen ei vaan viittiny lähtee himaan, et en meekkää, vaan maksettiin kiltisti 20$ sisäänpääsymaksuu. Ja olihan se oikeesti hieno klubi. Ja etenkin näköjään varakkaitten ihmisten mieleen, ku keitto virtas ja luottokortit vingahteli. Siel oli erikseen sellain tiski, mistä sai tyyriimmät sopat noutaa jonottamatta ja ties mitä. Ja sitten myö kaks suomalaista urpååååå :D No, taidettiin sentään olla ainoot suomalaiset sen klubin avajaisis.
Oli muuten työlästä saada toikin kuva otettua, kun kokoajan siihen tunki jotain randomeita poseeraamaan. Mm. toi yks äijä tos takana tunki naamaansa näköjään hyvin mielellään valokuviin, vaik meen välttis haluis sen naamaa katella kuvissa. Oli joo tosi, tosi, ihmeellinen, mut megahauska ja erilainen ilta. Esimerkkinä outoudesta, mulle tarjottiin töitä sellasesta firmasta, joka järkkää bileitä, mut ei tällä kertaa oikein napannu. Ja me ei meinattu päästä mitenkään pois sieltä, ku uloslähtijät ohjattii jostain takaovesta toiselle kadulle, ettei mestan imago kärsi :D Ja nähtii me sit Denniski, ni ei ollu ihan turha keikka, vaikka ehdittiinkin vikaan metroon ja himaan!
posted by Satu @ 8:24 PM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home