6.12.
(Kauniit piparit koristeltiin :D)
Otettiin eilen sitten varaslähtö itsepäisyyspäivän juhlintaan pienten pikkujoulujen merkeissä. Eikös ne oo jo pikkujoulut, ku o tonttulakki ja glögiä? Ja itsepäisyysjuhlat, ku suomenlippukin oli? Glögi oli niiiiiiiiiiiiiin hyvää pitkästä aikaa. Käytiin jopa ostamassa riistohintaisia suomalaisia pipareita tuolta Atlantiquesta, ihan näin pikkujoulukauden avajaisten kunniaks. Hassu kauppa tosiaan toi Atlantique, kun sitä pyörittää sellain vanha pappa, joka on kai saksalainen ja sit sil o pienes kaupas hurjan paljon eurooppalaisia tuotteita. Oltiin ihan fiiliksis, ku sieltä löyty mm. Leafin englanninlakuja, Pandan lakupötköjä, Pauligin kahvia, Vaasan näkkäriä, Varrasleipää, Turun sinappia, Finlandiamarmeladeja ym. Ja niitä Töysän pipareita toki.
Ainiinjoo, kuvien sameudesta saa kiittää oikeastaan meitsiä. Jo jonninaikaa olen hämmästellyt ns. epätarkkoja kuvia ja olen jo alkanut pienessä päässäni pohtimaan, että olenkohan minä nyt mennyt rikkomaan uljaasti palvelleen Ixukseni. Tänään sitten tuli mieleen, että linssissä ehkä saattaa olla yks tai kaks pölyhiukkasta ja olihan siinä. Peräti giljoona. Sai ihan huolella hangata linssiliinalla, että kaikki kerrostunut lika lähti irti, joten tulevaisuudessa voin jopa vannoa kuvien olevan vähemmän dokatunnäköisiä.
Joulun teemanmukaisesti oltiin tunattu kans punaisia jelloshotteja. Jaaaaa koska opiskelijalla ei oo varaa heittää roskiin puolta pussia jellojauhetta, meidän oli toki tehtävä koko pussillinen ja laitettava vaan vähän lisää nestettä joukkoon. Loppupeleissä meillä oli sitten 25 jelloshottia neljälle, joten tulihan siinä tekniikkaa treenattua kerrakseen. Tujua glögiä (ja vielä kerran NAM) ja jelloshotteja, niin kyllähän niistä jo pikkujoulutunnelmaa saa aikalailla annosteltua.
Kekkereistä jatkettiin matkaa ripein liikkein kohti perinteikästä tiistain Café Campusta ja sieltä tukevin askelkuvion vikalla metrolla kotiin.
Ja aamulla toki heräsin siihen kasin-ysin maissa, kun jotkut ranet tuli sahailemaan tuota puunraatoa ja irrottelemaan ylimääräiset oksat sähkölinjan päältä. Mukavasti hurahti moottorisaha juurikin tuossa ikkunan alla ja oikein hyvältä tuntuu nukkua siinä, voin kertoa! Tästä suivaantuneena päätinkin jatkaa uniani lähemmäks puoltapäivää siinä varsin hyvin onnistuen. Loppupäivä menikin sitten sellasessa koomassa, että kysyn vaan kenen vika?! Tässä koittanu ahertaa koulujuttujen parissa, mut iski niin paha jumitus, että ei vaan osannu englantia enää kirjoittaa nätisti. Paha fiilis tajuta, että kirjoittaa yhtä sulavasti kuin kolmasluokkalainen ja pitäisi vielä kauniisti muotoilla export marketing plan kaupallisin termein ja alansanastoin.
Enkku hukassa ja suomee ei enää osaa, että kai se on sitten ruotsiin vaihdettava tuo kommunikaatiokieli. Tai näyttelen vaan peukkua ja kieltä.
PS. Juhlistin mä ihan oikeetakin itsepäisyyspäivää tänään ruisleivällä, jossa oli metri lohta välissä. Nam.
posted by Satu @ 6:21 PM
0 Comments:
Post a Comment
<< Home