Friday, December 01, 2006

Ja tänään luvassa jääsadetta


Käsittämättömät sääilmiöt jatkuu. Tänään ollaan saatu jääsadetta koko rahalla höystettynä 10 m/s tuulenhönkäyksillä. Tästä johtuen kaikki oli jääkerroksella peitetty: puut näytti juurikin siltä, että joku sokerihiiri oli kastanu ne sulaan sokeriin ja asvaltti kiilteli iloisesti houkutellen ihmisiä heittämään edes muutamat lipat. Jokaikinen ruohonkorsikin oli jäätyny erikseen, joten tarkkaa työtä. Ja tuuli sai aikaan sellasta hassua narsketta ja kolinaa puissa, koska jokainen oksanpätkä oli näppärästi yksittäispakattu jäähän.

Oikeastaan tänään sen tajus taas, et miks tän kaupungin ydinkeskusta on rakennettu maan alle. Lähti meinaan sähköt osittain kaupunginosasta ja tästä johtuen koin elämäni ehkä friikeimmän shoppailureissun. Varsinainen Dawn of the Dead -simulaatio, vai mikä lienee se hilpeä raatoleffa, missä jengi linnoittautuu ostariin ja zombit raapii ovia. Raatoja ei saanut samaan hintaan, mutta sentään fiilistä senkin edestä. Katulamput pimeenä, liikennevalot ei toimi, ostari pimeenä. Ainoostaan yks ruokakauppa oli auki tos Wildertonin ostarilla ja sekin aika minimaalisin panostuksin.

Valot toimi ainoostaa kassojen lähellä ja vastakkaisen seinän lähellä, joten hyllyjen väliköt oli pimeenä. Kaupassa oli ehkä kourallinen ihmisiä ja ihan superhiljaista. Ei mitään rytmikästä hissimusiikkia tai puheensorinaa, vaan ihan hiljasta. Pikkuisen ostoskärryjen renkaitten kitinää ja askeleitten ääniä: Neulan tiputtaminen lattialle ois ollu melusaastetta noissa olosuhteissa. Työntekijät teippaili muoveja lihatiskien eteen ja kaikki lämmölle arka oli roudattu johonkin takahuoneen puolelle (tuoretiskin kalat ym.). Siinähän sitä sitten shoppailee jotain banaaneja ihan niinku kaikkina muinakin päivinä.

Olin jopa niin hämmentynyt, että jäi se joulukalenteri ostamatta! Ja se on jo paljon se. Aiheutti lievää hilpeyttä sekin asia, että myötätuuleen kävellessä sitä pysty suurinpiirtein seisomaan paikallaan ja ihan huomaamatta matka edistyi. Luistimet jalassa siis seuraavan kerran kauppaan.


(Näyttää ihanku nois puissa ois lehdet, mut kun ei oo. Ainoostaan oksia ja jäätä)

0 Comments:

Post a Comment

<< Home